Blogi

Isännöintialan digitalisaatioon ja sen kehittymiseen liittyen on keskusteluissa useasti noussut esille seuraavanlaisia kysymyksiä: Miten isännöintiyritykset voivat tehokkaasti siirtyä vanhoista työkaluista nykyaikaisiin ratkaisuihin ja toimintatapoihin? Onko tämän siirtymän tuoman muutoksen avain suoraan modernin isännöintijärjestelmän hankinnassa ja mitä järjestelmää vaihtaessa tulisi huomioida? Lue myyntipäällikkömme Petri Harjulan uusin blogikirjoitus aiheesta!

Aikaisemmin yhdeksi taloyhtiön tärkeimmistä tieto -ja viestintäkanavista on nostettu taloyhtiön omat sivut, joihin on voitu mahdollisesti viedä esimerkiksi tiedotteita ja muita tietoja. Taloyhtiösivuissa on kuitenkin muutama ongelma: miten taloyhtiösivuille lisätty tieto saadaan tavoittamaan juuri oikeat henkilöt sekä miten sivuilla oleva tieto saadaan pysymään ajan tasalla? Lue Teija Lounasahon uusimmasta blogikirjoituksesta, miten Hausvisen henkilökohtaiset asukassivut palvelevat taloyhtiön asukkaita ja mitä ne mahdollistavat eri osapuolille.

Nykyaikaiset työkalut tarjoavat mahdollisuuden menestykseen, mutta mitä muuta tarvitaan? Lue toimitusjohtajamme Minna Halosen blogikirjoituksesta, mitä menestyksen saavuttaminen vaatii yritykseltä alasta riippumatta.

Älykäs prosessiautomaatio (Intelligent Process Automation = IPA) kuvaa toimintamallia, jossa kone tekee perinteisesti ihmisen tekemää työtä ja kehittyy siinä jopa ihmistä paremmaksi. Lue Jorma Messon blogikirjoituksesta, mitä tekijöitä kannattaa ottaa huomioon ohjelmistorobotiikan kanssa edetessä.

Robotiikkaa käyttöönotettaessa onnistuminen lähtee liikkeelle strategiasta, riittävistä ja motivoituneista resursseista, osaamisesta sekä tekniikasta. Lue uusimmasta blogistamme kolme tärkeintä syytä sille, miksi me Festumilla valitsimme RPA-työkaluksemme Kofaxin.

Isännöintitoimiston järjestelmän toimivuutta mitataan taas seuraavien kuukausien aikana monin eri tavoin. Lue Minna Halosen blogikirjoituksesta, miten nykyaikainen isännöintijärjestelmä voi helpottaa isännöinnin kevään kiireitä.

Disruptiolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa uuteen teknologiaan perustuva innovaatio haastaa alan perinteiset toimintatavat. Lue liiketoimintajohtajamme Jorma Messon blogikirjoituksesta mitä syntyi, kun Excel-osaamisella hypättiin ohjelmistorobotin tekoon.

Ohjelmistosuunnittelija kehittää ja nimensä mukaisesti suunnittelee erilaisia ohjelmistoja. Ohjelmistosuunnittelijaksi voi ryhtyä kuka tahansa, kunhan vain mielenkiintoa koodaamiseen löytyy. Mutta mitä koodari sitten oikeasti tekee? Mitä koodaus on? Lue ohjelmistosuunnittelijamme Matiaksen blogikirjoituksesta, mitä koodarin työpäivä pitää sisällään.

Ohjelmistorobotiikan hyödynnettävyyttä mietittäessä mittareina usein käytetään tuottavuutta, laatua ja asiakaspalvelua. Näiden lisäksi esille kannattaa nostaa myös työn tekemisen näkökulma. Voivatko koneet auttaa motivoinnissa, sitouttamisessa ja ehkäpä jopa onnellisuudessa? Lue Jorma Messon uusin blogikirjoitus aiheesta!

Ohjelmistorobotiikka (RPA) nopeuttaa luotettavasti tiedon käsittelyä sekä integrointeja eri järjestelmien välillä. Mutta entäpä asiakirjojen, sähköpostiviestien ja liitetiedostojen käsittely? Lue liiketoimintajohtajamme uusimmasta kirjoituksesta, miten kognitiivinen dokumenttiautomaatio (CDA) tarjoaa selkeän laajennuksen ohjelmistorobotiikan kyvykkyyteen.

Tämän päivän työvälineet mahdollistavat nopean ja helpon viestimisen eri kohderyhmille. Kysymys kuuluukin: Olemmeko siis valmiita astumaan uuteen aikakauteen, jossa mobiili ja digitaalinen viestintä on oletusarvo?

Lue mitä viestinnän ja markkinoinnin vastaavamme Niko kertoo uudistettujen kotisivujemme suunnittelu- ja kokoamisprojektista uusimmassa blogikirjoituksessaan.

Miten automatisoit dokumenttiprosessien alkumetrejä, kun toimeksiannot ovat paperilla tai sähköpostissa työt odottavat. Lue ajatuksiamme siitä, miksi koneälyä kannattaa hyödyntää tiedon automatisoidussa keruussa.

Suomalaisissa taloyhtiöissä toimitaan edelleen hyvin perinteisillä tavoilla, mitä tulee viestintään ja tiedonvaihtamiseen. Digitaalisuuden tuomat hyödyt koetaan vielä usein vieraina.

Uuden luominen on sekä mielenkiintoista, että myös haastavaa. Voit jättää taaksesi kaiken ja katsoa kohti uutta horisonttia, mutta mikäli jokin asia menneisyydestä rajoittaa uuden syntymistä, voi lopputulos jäädä puolittaiseksi.

Mitä siis täytyisi tehdä, jotta GDPR-vaatimustenmukaisuus on huomioitu, kun laki astuu voimaan? Kysymys on tiedosta ja sen hallinnasta, voiko ohjelmistorobotiikka olla avuksi?