Blogi

Ohjelmistorobotiikka tuo apuja jatkuvaan työhön sekä kiireeseen. Kuten työkalut yleensäkin, oikein käytettynä ne tehostavat työn tekemistä ja aikaansaavat onnistumisen iloa. Mutta kuten kaikessa, myös ohjelmistoroboteilla on omat heikkoutensa. Lue Jorma Messon uusimmasta blogikirjoituksesta, miten Kofaxin palkittu koneäly auttaa tekemään ohjelmistoroboteista entistä fiksumpia robottitoimittajasta riippumatta!

Pandemia ja sen aiheuttama eristäytyminen on ollut monelle yksinäistä ja raskasta aikaa. Normaali arki on muuttunut täysin. Lue Teija Lounasahon blogikirjoituksesta, miten heidän taloyhtiössään on pidetty yllä yhteisöllisyyttä pandemiasta huolimatta.

Covid-19-pandemia muutti keväällä monen työkuvioita ja laittoi jo tehtyjä suunnitelmia uusiksi. Tartuntatilanteen huonontuessa maaliskuussa monet yritykset siirtyivät koko henkilöstön voimin etätöihin. Lue Teija Lounasahon blogikirjoituksesta, miten Festum Softwarella etätyöarki on sujunut ja miten mm. yhteisen kahvihetken puuttuminen on ratkaistu.

Ohjelmistorobotiikka (RPA) nopeuttaa luotettavasti tiedon käsittelyä sekä integrointeja eri järjestelmien välillä. Mutta entäpä asiakirjojen, sähköpostiviestien ja liitetiedostojen käsittely? Lue liiketoimintajohtajamme uusimmasta kirjoituksesta, miten kognitiivinen dokumenttiautomaatio (CDA) tarjoaa selkeän laajennuksen ohjelmistorobotiikan kyvykkyyteen.

Robotiikkaa käyttöönotettaessa onnistuminen lähtee liikkeelle strategiasta, riittävistä ja motivoituneista resursseista, osaamisesta sekä tekniikasta. Lue Jorma Messon blogikirjoituksesta kolme tärkeintä syytä sille, miksi me Festumilla valitsimme RPA-työkaluksemme Kofaxin.

Millainen on hyvä koulutus? Entä onko koulutuksen ajankohdalla tai järjestämistavalla vaikutusta koulutuksen onnistumiseen? Lue Anne Jokisen uusin blogikirjoitus aiheesta!

Mitä low code tarkoittaa ja miten sitä voidaan hyödyntää mm. sovelluskehityksessä tai automaatiossa? Mitkä ovat low coden parhaat puolet? Lue Jorma Messon blogikirjoitus aiheesta!

Ohjelmistorobotiikka ei vähennä työtä, vaan se muuttaa työnkuvia. Työntekijän yksitoikkoiseksi kokema naputtelu tietojen siirtämiseksi paikasta toiseen vähenee huomattavasti, kun ohjelmistorobotti tekee rutiinitöitä ihmisen puolesta. Lue kirjoituksemme ohjelmistorobotiikasta arjessa!

Mitä tapahtuu isännöintijärjestelmän hankintapäätöksen jälkeen? Millaisia asioita tulisi huomioida uuden järjestelmän käyttöönotossa ja onko esimerkiksi tietojen siirtämiseen olemassa vain yksi oikea tapa? Lue Petri Harjulan blogikirjoitus uuden isännöintijärjestelmän käyttöönotosta!

Tekoälyn käyttöön törmää nykypäivänä yhä useammassa yhteydessä. Yksi esimerkki tästä on tiedonkeruu sähköpostitse tai paperisena saapuneilta ostolaskuilta. Mitä automatisoidummin laskutiedot saadaan osaksi ostolaskuautomaatiota, sitä nopeammin laskuprosessi etenee ja sitä enemmän niitä käsittelevien työntekijöiden aikaa säästyy tuottavalle työnteolle. Lue Jorma Messon uusimmasta blogikirjoituksesta, miten tekoälyä ja koneoppimista voidaan hyödyntää laskujen automatisoinnissa!

Webinaarit ovat muodostuneet yrityksellemme hyvin käteväksi tavaksi tarjota kaikille Hausvise-isännöintijärjestelmästämme ja isännöintitoimiston arjen helpottamisesta kiinnostuneille helppo mahdollisuus tulla kuulemaan, mitä Hausvise ja isännöinnin uusi aika pitävät sisällään. Mitä kevään webinaarisarjamme pitää sisällään ja millaisia asioita isännöinnistä käsitellään? Lue Teija Lounasahon uusin blogikirjoitus aiheesta!

Älykkällä automatiolla (Intelligent Automation - IA) tarkoitetaan tietojärjestelmää, jossa prosesseja automatisoitaessa ihmisen ja koneen välistä yhteistyötä hallitaan yhtenä kokonaisuutena. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Lue Jorma Messon uusin blogikirjoitus aiheesta!

Sitra julkaisi tammikuussa Megatrendit 2020 -katsauksensa. Miten megatrendit vaikuttavat asumisen toimialaan ja miltä ne näyttävät isännöintijärjestelmän kehittäjän näkökulmasta? Lue Minna Halosen uusin blogikirjoitus aiheesta tästä!

Ohjelmistorobotiikan hyödynnettävyyttä mietittäessä mittareina usein käytetään tuottavuutta, laatua ja asiakaspalvelua. Näiden lisäksi esille kannattaa nostaa myös työn tekemisen näkökulma. Voivatko koneet auttaa motivoinnissa, sitouttamisessa ja ehkäpä jopa onnellisuudessa? Lue Jorma Messon uusin blogikirjoitus aiheesta!

Isännöintialan digitalisaatioon ja sen kehittymiseen liittyen on keskusteluissa useasti noussut esille seuraavanlaisia kysymyksiä: Miten isännöintiyritykset voivat tehokkaasti siirtyä vanhoista työkaluista nykyaikaisiin ratkaisuihin ja toimintatapoihin? Onko tämän siirtymän tuoman muutoksen avain suoraan modernin isännöintijärjestelmän hankinnassa ja mitä järjestelmää vaihtaessa tulisi huomioida? Lue myyntipäällikkömme Petri Harjulan uusin blogikirjoitus aiheesta!

Aikaisemmin yhdeksi taloyhtiön tärkeimmistä tieto -ja viestintäkanavista on nostettu taloyhtiön omat sivut, joihin on voitu mahdollisesti viedä esimerkiksi tiedotteita ja muita tietoja. Taloyhtiösivuissa on kuitenkin muutama ongelma: miten taloyhtiösivuille lisätty tieto saadaan tavoittamaan juuri oikeat henkilöt sekä miten sivuilla oleva tieto saadaan pysymään ajan tasalla? Lue Teija Lounasahon uusimmasta blogikirjoituksesta, miten Hausvisen henkilökohtaiset asukassivut palvelevat taloyhtiön asukkaita ja mitä ne mahdollistavat eri osapuolille.

Nykyaikaiset työkalut tarjoavat mahdollisuuden menestykseen, mutta mitä muuta tarvitaan? Lue toimitusjohtajamme Minna Halosen blogikirjoituksesta, mitä menestyksen saavuttaminen vaatii yritykseltä alasta riippumatta.

Älykäs prosessiautomaatio (Intelligent Process Automation = IPA) kuvaa toimintamallia, jossa kone tekee perinteisesti ihmisen tekemää työtä ja kehittyy siinä jopa ihmistä paremmaksi. Lue Jorma Messon blogikirjoituksesta, mitä tekijöitä kannattaa ottaa huomioon ohjelmistorobotiikan kanssa edetessä.

Isännöintitoimiston järjestelmän toimivuutta mitataan taas seuraavien kuukausien aikana monin eri tavoin. Lue Minna Halosen blogikirjoituksesta, miten nykyaikainen isännöintijärjestelmä voi helpottaa isännöinnin kevään kiireitä.

Disruptiolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa uuteen teknologiaan perustuva innovaatio haastaa alan perinteiset toimintatavat. Lue liiketoimintajohtajamme Jorma Messon blogikirjoituksesta mitä syntyi, kun Excel-osaamisella hypättiin ohjelmistorobotin tekoon.

Ohjelmistosuunnittelija kehittää ja nimensä mukaisesti suunnittelee erilaisia ohjelmistoja. Ohjelmistosuunnittelijaksi voi ryhtyä kuka tahansa, kunhan vain mielenkiintoa koodaamiseen löytyy. Mutta mitä koodari sitten oikeasti tekee? Mitä koodaus on? Lue ohjelmistosuunnittelijamme Matiaksen blogikirjoituksesta, mitä koodarin työpäivä pitää sisällään.

Tämän päivän työvälineet mahdollistavat nopean ja helpon viestimisen eri kohderyhmille. Kysymys kuuluukin: Olemmeko siis valmiita astumaan uuteen aikakauteen, jossa mobiili ja digitaalinen viestintä on oletusarvo?

Lue mitä viestinnän ja markkinoinnin vastaavamme Niko kertoo uudistettujen kotisivujemme suunnittelu- ja kokoamisprojektista uusimmassa blogikirjoituksessaan.

Miten automatisoit dokumenttiprosessien alkumetrejä, kun toimeksiannot ovat paperilla tai sähköpostissa työt odottavat. Lue ajatuksiamme siitä, miksi koneälyä kannattaa hyödyntää tiedon automatisoidussa keruussa.

Suomalaisissa taloyhtiöissä toimitaan edelleen hyvin perinteisillä tavoilla, mitä tulee viestintään ja tiedonvaihtamiseen. Digitaalisuuden tuomat hyödyt koetaan vielä usein vieraina.

Uuden luominen on sekä mielenkiintoista, että myös haastavaa. Voit jättää taaksesi kaiken ja katsoa kohti uutta horisonttia, mutta mikäli jokin asia menneisyydestä rajoittaa uuden syntymistä, voi lopputulos jäädä puolittaiseksi.

Mitä siis täytyisi tehdä, jotta GDPR-vaatimustenmukaisuus on huomioitu, kun laki astuu voimaan? Kysymys on tiedosta ja sen hallinnasta, voiko ohjelmistorobotiikka olla avuksi?