FESTUM SOFTWARE

Keskity siihen, missä olet paras

Low code – mistä kyse?

Taannoisessa Gartnerin Top 10 Strategic Technology Trends for 2020 -selvityksessä ennustetaan, että 75 prosenttia suurista yrityksistä käyttää vähintään neljää low code -kehitystyökalua vuonna 2024. Nämä uudet työkalut eivät ole vain suurille yrityksille suunnattuja, vaan alustoja on jo laajasti käytössä kaikenkokoisissa sovelluskehitystaloissa ja käyttäjäorganisaatioissa.

Nopeasti kehittyvä low code -kehitysmalli onkin osaltaan kiihdyttänyt kehitystä ja mahdollistanut entistä nopeamman tavan vastata muuttuviin liiketoimintahaasteisiin.

 

Mitä tämä tarkoittaa ja miksi?

Low code -kehityksessä sovelluksia kehitetään graafisen käyttöliittymän kautta asetuksia konfiguroimalla koodaamisen sijaan. Tarvittava koodi synnytetään automaattisesti muokkaamalla valmiita elementtejä ja toiminnallisuuksia. Näin valtaosa koodaustarpeesta poistuu ja kehitystyö nopeutuu huomattavasti. Kustannustehokkuuden parantuessa myös sellaiset kehityshankkeet, joita ei aikaisemmin kannattanut tai ehditty tekemään, tulevatkin mahdollisiksi.

 

Low-code tuo helpotusta osaajapulaan

Koska työkalu tuottaa koodin ohjelmoijan puolesta, sovelluskehittäjien lisäksi työskentelytapa sopii myös organisaatioiden sisäiseen tee-se-itse-käyttöön, eikä kaikkea tarvitse aina ostaa ulkopuolisilta toimijoilta. Osaamiskynnyksen ollessa matala pilotointi, muutosten tekeminen ja omien sovellusten teko mahdollistuvat ja tuovat osaltaan ketteryyttä ja reagoitavuutta toimintaan. Samalla myös vaatimukset työn tasalaatuisuudelle, tietoturvallisuudelle ja elinkaarihallinnalle on helppo huomioida.

 

Millaisia low code -työkalut ovat?

Low code -sovelluksia on nykyisin runsaasti saatavilla. Tunnettuja erityyppisiä esimerkkejä näistä ovat mm. Appian, OutSystems, Salesforce, Microsoftin PowerApps ja Googlen App Maker.

Minulle ehkä tutuin esimerkki löytyy älykkään automaation sovellusalustasta Kofaxista. Tässä low code -henkisessä robotteja tai työkulkuja mahdollistavassa alustassa perinteinen koodaaminen on unohdettu ja koodi syntyy itsestään järjestelmää ”opetettaessa”. Ero perinteisen koodaustyön ja tämän välillä on huikea, sillä automatisoinnin aloituskynnys on saatu matalaksi. Sitä mukaa kun ”ohjelmoija” näyttää järjestelmälle mitä pitää tehdä, Kofax luo tarvittavan ohjelmistokoodin. Järjestelmä tulkitsee automatisoitavien järjestelmien koodia ja luo sen perusteella tarvittavan ohjelman.

 

low code

Koodia luodessaan Kofax myös samalla visualisoi työn prosessikarttamuotoon.

 

Sen lisäksi että robottien toteutus on nopeaa, ovat uudet robotit myös taitavampia ja avoimempia kuin aikaisemmat esi-isänsä. Mukana oleva koneäly auttaa esimerkiksi sähköpostien ja erityyppisten tiedostojen sisällön tulkitsemisessa ja käsittelyssä. Valmiit ja muokattavat rajapinnat taas mahdollistavat muiden ulkoisten tekoälypalveluiden ja eri teknologioiden  helpon hyödynnettävyyden.

 

Mitkä ovat rajoitukset?

Festum Software Oy:n tuotekehitysjohtaja Jani Alahonko kuvaa aihetta toiminnanohjausjärjestelmän sovelluskehityksen näkökulmasta seuraavasti:

”Myös sovelluskehityksessä low codella on roolinsa yksinkertaisissa toiminnallisuuksissa. Kuitenkin kun käyttöliittymät, logiikat tai tietomallit ovat riittävän monimutkaisia tai suorituskyky on avainasemassa, on yleensä ohjelmoijan helpompi toteuttaa kokonaisuus perinteisin ohjelmointimenetelmin. Olemme hyödyntäneet low code -mallia myös uusien asioiden pilotoinnissa, mutta lopullinen ja räätälöidympi toteutus on kuitenkin saattanut tapahtua perinteisen ohjelmoinnin kautta.”

Eli, vaikka low code -toteutukset ovat tehokkaita, eivät ne kuitenkaan korvaa kaikkea perinteistä sovelluskehitystyötä. Monimutkainen järjestelmäkehitys ei esimerkiksi kuulu low coden -käyttökohteisiin, mutta esimerkiksi ohjelmistorobottien kehitykseen työskentelytapa sopii erinomaisesti.

 

Kohti ketteryyttä

Low coden kanssa yhdessä työskentelemällä liiketoiminnan ja IT:n kehittäjät pystyvät luomaan sovelluksia tai täydentämään olemassa olevien järjestelmien toimintoja murto-osalla perinteisiin menetelmiin kuluvasta ajasta. Jos ketterät mallit muuttivat tapaa hoitaa projekteja niin nyt low code -alustat muuttavat tapaa tehdä sovelluksia.

Low code mahdollistaakin osaltaan erinomaisesti kokeilukulttuurin ja start-up hengen mukaisen nopealiikkeisyyden tuomisen osaksi liiketoiminnan kehitystä.

 

Lue lisää:

https://software.festum.fi/blogi/kolme-tarkeinta-syyta-sille-miksi-valitsimme-rpa-tyokaluksemme-kofaxin/

Blogi: Ensimmäistä robottia tekemässä

 

Katso video koneoppimisesta ja ohjelmistorobotiikasta:

Koneoppiminen ja RPA

 

Festum Software tarjoaa valikoiman älykkäitä ohjelmistoja ja toimintamalleja yritysten liiketoiminnan ja ICT:n avuksi. Fokuksenamme on olla mukana kehittämässä asiakkaittemme liiketoiminnan arvoa ja kilpailukykyä modernin automaation keinoin.

Festum Software Oy

Puh: 0207 909 700 
Email: info@festum.fi

Pori

Isolinnankatu 22 B
28100 PORI

Tampere

Pyhäjärvenkatu 5 B
33200 Tampere

Vantaa

Äyritie 8 E
01510 VANTAA

Tilaa kuukausittainen uutiskirje

Tiivistämme ajankohtaisimmat uutiset meiltä ja maailmalta.